Päivän päivittelyt

Tänään aamu alkoi mammaystäväni kanssa tunnin vaunulenkillä. Oli oikein ihana syksynen keli! Viileää ja usvaa. Parannettiin maailmaa ja haaveiltiin taloista ja tulevaisuudesta ja vaikka ja mistä. Ihanaa mammailua!:D

Aamulenkki päättyi isomummolaan aamukahville.

Painiskelua kilpikonnan kanssa.

Sain tänään myös neuvolasta puhelun, jossa meitä pyydettiin perhevalmennukseen kertomaan/vastailemaan kysymyksiin vauvaperheen elämästä, synnytyksestä ja kaikesta mahdollisesta, mikä askarruttaa tulevia äitejä ja isejä. No lupauduin siihen ilomielin. TIETENKIN! olinhan itsekin puoli vuotta sitten osallistunut kyseiselle perhevalmennuskerralle ja saanut sieltä hyödyllistä tietoa esim. sairaalakassin sisällöstä. Pidin myös ajatuksesta, että menemme sinne yhdessä perheenä. No, en ajatellut kuitenkaan kysyä J:ltä asiasta ennen lupautumista. J ei innostunut ideasta ja muutenkin auton huolto tuli juuri samalle päivälle ja samaan aikaan. Hmph. Pitänee kai mennä sinne kaksin Peetun kanssa. Pari pettynyttä sanaa laitoin tekstiviestillä J:lle. Joo, hieman höyryjä tuli viesteillä päästeltyä. Nyt kuitenkin kaduttaa ja siksipä kokkailen rakkaalle avomiehelleni lämpimiävoileipiä. Tie miehen sydämmeen käy vatsan kautta? Onneksi J tuntee minut ja ymmärtää yskän:)<3

Kuulemisiin,

Jenni

DIEETTI, tuo ihana uusi sana!

Harmittaa ihan hirveesti, miten huonosti olen blogia ehtinyt kirjoitella. Mies aloitti työt pari viikkoa sitten ja Peetu on siinä vaiheessa, että pitäisi päästä liikkeelle, mutta kuitenkaan itse ei osaa sitä vielä tehdä, mikä tarkoittaa sitä, että äidin sylissä vietetään aikaa ja äitiä huudellaan kääntelemään takaisin vatsalta selälteen jne. Kaikki energia on mennyt Peetun kanssa ajanviettoon ja kotitöihin. Toki nautin tästä kaikesta ja koen, että elän tähän mennessä elämäni parasta aikaa :) <3

NYT ASIAAN (EN MALTA ODOTTAA, ETTÄ PÄÄSEN KERTOMAAN TÄMÄN)!! Viime keskiviikkona katsoin Juttaa ja puolenvuoden superdieettejä. Niinkuin tavallisesti, mätin herkkuja naamariin ja kauhistelin sitä kuinka ihmiset päästävät itsensä siihen kuntoon. Yhtäkkiä joku juttu loksahti päässäni. Tajusin, että itse olen melkeen kohta samassa tilanteessa kuin Ne ihmiset. Muutama minuutti myöhemmin olin tilannut itselleni Fitfarmin 6vkon Superdieetti paketin!! (mainonnanuhri) HAHAAA :D

Torstai meni täysin harjoitellessa ruokien punnitsemista, jääkaapin sisällön uusimista ja ateriavälien laskeskelua. Perjantai oli ensimmäinen päivä, kun sain ruokavalion täysin oikein. GRAMMALLEEN OIKEIN! Fiilis on hyvä ja painoa pudonnut kolmessa päivässä 2,6kg. EN MALTA ODOTTAA, MITÄ VAAKA SANOO 6VKON PÄÄSTÄ. toki ymmärrän sen, että vaakaa ei pitäisi tuijottaa ja että paino ei tule putoamaan samalla tavalla lopussa, kuin alussa.

Aamiaisen väsäystä

Salin jälkeinen ateria

Olen ehtinyt tekemään kaksi salitreeniä tällä viikolla. Olen näin ex-keihäänheittäjänä tottunut nostelemaan punttia kunnon painoilla. Nyt kuitenkin painot on suht' pieniä, toistoja enemmän ja tiettyjä liikkeitä tehdään vain 1-2 krt/treeni. Kuitenkin lopputulos on se, että olen NIIN LOPPU treenin jälkeen. Ihanaa treenata uudella tavalla!

Pidän teidät ajan tasalla DIEETTI kuulumisista. En ole ikinä ollut kunnon dieetillä, joten tuntuupa ihanalta käyttää DIEETTI sanaa sen oikeassa merkityksessä. DIEETTI. HAHAHAHAA :D

Tässä vielä kuulumisia:

Peetu vauhdissa

Ystävän jenkkifudis matsia katsomassa

Äidin vanha lelu on suosiossa!

CAMO <3

Kuulemisiin,

Jenni

Ärripurri mamma tässä moi!

HORMONIT, mikä ihana (teko)syy..!! Toivon syvältä sisimmästäni, että hormonit saavat aikaan tämän äipän tunteen purkauset! Pakko se on Niiden vika olla. Näiden ihanien hormoni ryöpsähdysten kohteena on ollut rakas avomieheni J <3

Esimerkki 1: huomaan, että J käy pitkän työpäivän jälkeen sohvalle ja laittaa Miehen puolikkaat pyörimään tv:stä. Pidän itsekin sarjasta ja istahdan viereiseen nojatuoliin. Istahdettua siihen, tunnen välittömästi kuinka hormonit alkavat jyskyttää. Hormonihöyryt tuntuvat täyttävän rintankehäni niin että ahdistaa! Ainut tapa päästää se ulos, on verbaalisesti suun kautta. Tällainen esimerkiksi saattaa muodostua: "  taasko se on itsestäänselvää, että katotaan Sun ohjelmaa telkkarista?! Et ees vaivaudu kysymään mitä MÄ ehkä haluisin kattoo!!" Sitten muutamassa sekuntissa olen jo paiskannu makkarin oven kiinni ja jääny sinne omiin oloihin. Hetken päästä havahdun siihen, että haluan nähdä myös kyseisen jakson Miehen puolikkaita.. Nolona sitten tallustelen takaisin olkkariin nojatuoliin istumaan ja pyytämään anteeksi.. Sainpahan päästettyä hormonihöyryt pihalle! 

Esimerkki nro 2: 

Meillä on lähtö esim. kauppaan tai ihan vaikka sukulaisten luokse. Heitän äkkiä vaatteet niskaan, koska tosiaankaan ei ole melkeenpä mitään väliä miltä näytän. J on vienyt pojan jo autoon ja muutkin kamat. Äkkiä päätänkin, että en tosiaankaan voi näyttäytyä tämän näköisenä missään! Tästä seuraa vaatteiden vaihto useaan otteeseen ja tunteen purkaukset. Voi eijj.

Nooo, mutta kyllä tämä tästä:D onneksi J ymmärtää ja nauraa näille hormonihommeleille. Tosin siihenkin hajoo pää, kun aina J:llä on niin hauskaa seurata näitä purkaantumisia. :D

Eilen Peetulla oli 4kk päivä!<3 AIKA MENEE NOPEESTI! Tässä kuvia rakkauspakkauksesta:

lenkkikamu

"tosi kiva olla äitin treenipainona.."

<3

Näin meillä istutaan sitterissä nykyään!

"Mä haluun istuu!!"

Kuulemisiin,

Jenni

Päivän kuulumisia

Aamulla heräsin siihen, kun Peetu naureskeli ja keskusteli seinällä olevalle hymynaamalle ja lelumobiilin metsäneläimille. Pomppasin pystyyn (tai oikeastaan J tökki minut ylös ja vaivalla sain itseni ylös sängystä) ja syötin Peetun. Miehet jatkoivat vielä unia ja minä suuntasin spinningtunnille. Jäin tunnin jälkeen myös 30min kestävään functional training- jumppaan. Kyllä saatiin tästä äipästä mehut irti! Hiki virtas solkenaan!

Jumpan jälkeen pika pikaa kotiin hakemaan miehet ja suunta kohti mummolaa ja valmista ruokaa. Peetu kääntyili lattialla vatsalteen KOKO AJAN ja sai raivareita, kun ei jaksanut enää vatsalteen olla. Se ei kuitenkaan muuttanut asiaa, vaan kääntyily sai luvan jatkua ja me muut aina juostiin kääntämään poika selälteen itkun muuttuessa raivoksi. Kokkasimme anopin ja J:n tädin kanssa herkullisen omenapiirakan, mihin tuli päälle saksanpähkinää ja valkosuklaatakin, NAM! (Kolme kokkia oli juuri sopiva määrä yhden tortun tekoon..!)

Sain pian päähäni, että koska Jyväskylässä on rallit meneillään, niin tahdon mennä haistelemaan keskustaan rallifiilistä! Hypättiin J:n kanssa autoon ja jätettiin Peetu mummolaan. Käveltiin keskustassa ympäriinsä, shoppailtiin minulle parit topit ja käytiin terdellä YKSILLÄ. 

Kaupunkireissun jälkeen meninme hakemaan Peetua. Jännitimme hetken ystäväni Kalevan Kisoja telkkarista, jossa ystäväni heitti hopealle!! JEE! Saunoimme vielä tynnyrisaunassa kolmistaan ja lähdimme kotiin. J lähti vielä jatkamaan iltaa kavereidensa kanssa elokuviin. 

Tällainen päivä meidän perheellä tänään!

Kuulemisiin,

Jenni